Eräällä kauppareissulla ostoskoriin hyppäsi myös kaksi lankakerää. Sinistä. Sinistä! Älkää käsittäkö väärin, sininen on kaunis väri, mutta en ole juurikaan käyttänyt sitä itse. Viime aikoina sininen on alkanut tehdä hartiavoimin töitä punkeakseen itsensä elämääni. Samaa yrittää violetti. Ja - hämmätys! - vaaleanpunainen. Se ei tosin yritäkään rynniä vaatteisiini, mutta kotiini kyllä. Sen viimeaikaisimmat hivuttautumiset ovat tapahtuneet ruukkukukan ja juomalasien muodossa. Outo epeli.

Mutta palatkaamme siniseen. Ei tietoa, mitä noista kahdesta kerästä voisi syntyä. Kunnes jonain päivänä päätin, että ihminen saa tehdä itselleen kokeiluhuivin jos haluaa. Eli suunnittelemattoman huivin, jossa voi kokeilla erilaisia neuletekniikoita.

Kokonaisuuskuva on hieman epätarkka, mutta saa siitä nyt jotain käsitystä. Eli ihan perushuivi muodoltaan, eivätkä ne neuletekniikatkaan mitään päätähuimaavan erikoisia ole. Patenttia, venytettyjä silmukoita, helmineuletta, palmikoita, nyppyjä, pitsiä yms.

Kokeiluhuivi

Malli: oma

Lanka: Novita Tempo (65% villa, 35% akryyli), 200 g eli kaksi kerää kokonaan

Puikot: 8

Mitat: Leveys noin 25 cm, pituutta noin 150 cm

En ole milloinkaan ollut nyppyjen ystävä, mutta pitipä nyt kuitenkin kokeilla niiden tekemistä. Minusta nypyt näyttävät suunnilleen peräpukamilta, erään toisen mielipiteen mukaan ne muistuttavat ruusuja... Ehkä vaikenen ja koetan muokata mielikuviani positiivisemmiksi.

Pitsineule ei ole omasta päästä vaan eräästä käsityökirjasta. Tarkistan nimen, jos muistan. Mutta tämä mallineule oli siinä vain yksittäisenä esimerkkinä, ei vaatteenteko-ohjeessa. Nurjalla tehdyt reunat rullaantuvat komeasti tällä kohtaa...

Paksulla langalla ja paksuilla puikoilla on kiva tehdä. Mutta eipä tämä suurempia tunne-elämyksiä valmiina herätä. Lämmittää ja on kauniin sininen, siinähän sitä jo. Ja tämän tekeminen sopi kärsimättömään mielentilaan: kun ei ole valmista ohjetta, voi mallineuletta vaihtaa ihan silloin kun itseä huvittaa. Ja ihan mihin vaan.