Tänä keväänä ei oikein ole voinut puhua käsitöistä. Käsillä on tehty, mutta jotain ihan muuta kuin villasukkia tai mekkoja. Jokunen neliömetri seinäpinta-alaa on riisuttu tapeteista ja maalattu uudelleen. On ilo katsella joka päivä itse kaunistettuja seiniä!

Viime viikolla sovittelin eräässä tamperelaisputiikissa kaikenlaisia päähässäköitä kutreilleni. Siitähän se ajatus sitten lähti... Tänään näpersin hiussomisteen ihan itse.

En miellä itseäni rusetti-intoilijaksi, mutta rusetti tuo nyt on. Osittain siitä syystä, että kelvollisen kangaskukan tekeminen oli liian suuri haaste tälle illalle. Aikaa meni korkeintaan puoli tuntia - tosin tämä on veikkaus. Enkä jaksanut edes nostaa ompelukonetta esiin.

Onhan se söpö. Onko se minun näköiseni, osaanko käyttää? Ryhdyn selvittämään, onko minusta rusettitytöksi. Edes osa-aikaiseksi.