Mamselli H

Täällä ei taida olla mitään nähtävää

2012-11-24T13:35:01+02:00

Tehän tiedätte liiankin hyvin, millaisista (kuva)ongelmista Vuodatus kärsi kesällä. Mamselli H oli minulle muistikirja, jossa kuvilla oli iso osuus, kuten käsityöblogeissa yleensäkin. En ole vieläkään ratkaissut, aloitanko uuden käsityöblogin jossain muualla vai yhdistänkö itse tehdyt Päiviä-blogiini. Saati että jaksanko ladata vanhoja kuvia tänne uudelleen - nythän vanhojen postauksien sisältö on varsin vajaata, kun kuvat puuttuvat.

Kiitos kaunis teille, jotka jaksoitte seurata Mamselli H:n tekemisiä! Käsitöiden tekeminen ei ole loppunut, ainoastaan niistä kertominen on tauolla.

Sohvapukeutumisen alkeet

2012-06-18T21:16:01+03:00

Ihana työkaverini toi minulle näytepalan sisustuskangasta. Ja nyt näytepala ei ole mikään 2 x 5 cm, jollaisia maalifirmojen edustajat harrastavat. Tämä näytepala oli mekon kokoinen. En tietenkään ottanut mittoja, koska olin niin tohkeissani kankaasta, että saksin ja ompelin sen mekoksi melkein heti töistä päästyäni. Arvioisin kuitenkin, että 1 x 1,3 m ei mene mahdottomasti pieleen. (Tai sitten menee.)

Kangas tuli yllätyksenä, samoin sen aiheuttama ompelupakkomielle. Piti siis vähän soveltaa tarvikkeiden osalta. Kaavat rakentelin Joka tyypin kaavakirjan yläosan kaavojen pohjalta, eli yläosan helmaa pidemmäksi, taakse napitusvaraa (no kun ei ollut pitkää vetoketjua valmiina), helmaan kaitale pidennysilluusiota varten (jonka huomasin epätoivoiseksi yritykseksi mutta päätin olla välittämättä).

Kuvassa esittelen mekon lisäksi myös yliojentuvia käsiäni. Kuten helmasta voi havaita, kangas on paksuhkoa. Ihan kuten pitääkin, jos kangas on tarkoitettu esimerkiksi sohvan päällystämiseen.

Vakavaksi vetää mekon kuvaaminen... Tykkään kovasti tuosta jäykistelevästä helmasta. Ja kukka osui kaula-aukkoon ihan vahingossa.

Ja koska vetoketjua ei todellakaan ollut, tutkin nappivarastoni. Kahdeksan erilaista nappia, siinä oiva vetoketjun korvike.

Vähän lyhyt, mutta erittäin käyttökelpoinen mekko. Ja voi, miten toivonkaan, että osuisin paikkaan, jossa on tällä kankaalla päällystetty sohva!

Wanna-be-rusettityttö

2012-05-15T21:57:01+03:00

Tänä keväänä ei oikein ole voinut puhua käsitöistä. Käsillä on tehty, mutta jotain ihan muuta kuin villasukkia tai mekkoja. Jokunen neliömetri seinäpinta-alaa on riisuttu tapeteista ja maalattu uudelleen. On ilo katsella joka päivä itse kaunistettuja seiniä!

Viime viikolla sovittelin eräässä tamperelaisputiikissa kaikenlaisia päähässäköitä kutreilleni. Siitähän se ajatus sitten lähti... Tänään näpersin hiussomisteen ihan itse.

En miellä itseäni rusetti-intoilijaksi, mutta rusetti tuo nyt on. Osittain siitä syystä, että kelvollisen kangaskukan tekeminen oli liian suuri haaste tälle illalle. Aikaa meni korkeintaan puoli tuntia - tosin tämä on veikkaus. Enkä jaksanut edes nostaa ompelukonetta esiin.

Onhan se söpö. Onko se minun näköiseni, osaanko käyttää? Ryhdyn selvittämään, onko minusta rusettitytöksi. Edes osa-aikaiseksi.

Lämpöä Kuuran kosketuksella

2012-02-27T17:54:01+02:00

Ei mutta mitäs mamselli onkaan saanut valmiiksi viime aikoina? Kyllä, kolmannet sukat kuukauden aikana! Muuan hurmaava ja karismaattinen nainen täytti 50 vuotta, minkä kunniaksi liitin kimppalahjapakettiin nämä sukat.

Malli: Kuuran kosketus, Ulla 01/04

Puikot: 3

Langan tarkempi merkki on arvailujen varassa. Olin aikeissa suunnata lankakauppaan, kun kotivarastoista löytyi liki iskemätön kerä lemmikinsinistä lankaa. Hivenen sitä oli johonkin käytetty, koska vyöte oli poissa. Arvelen, että lanka on Novitan Nallea, mutta vannomaan en mene. Sopivan sukkaiselta se kuitenkin tuntui, joten puikoille pääsi.

Kaunis malli - teki mieli jatkaa sitä vielä teräosaankin...

Toivottavasti nämä auttavat osaltaan jalkoja pysymään lämpiminä. Ja lahjapöytää katsellessani huomasin, että olipa pari muutakin ajatellut sankarittaren jalkoja - ihanaa! Voiko villasukkia olla liikaa? Minusta ei.

Villasukkakausi jatkuu: puikoilla alkuvuoden neljännet sukat. Tällä kertaa itselle.

Herrasmiehen sateenkaaret

2012-02-10T11:16:01+02:00

Veljeni täytti pyöreät 30 vuotta. Muistuttaakseni, että elämää on senkin syntymäpäivän jälkeen, halusin antaa jotain värikästä ja lämmittävää. Arvasitteko jo? Kyllä, villasukat. Lahjan saaja ei värejä säiky, joten miksipä olisin kieltäytynyt kaikista sateenkaaren väreistä? Ohjeinspiraatiota hain jälleen kerran Ullasta, ja sieltäpä poimin puikoille Herrasmiehen harmaat - vaikka näissä sukissa ei harmaudesta ole tietoakaan.

Lanka: Novita 7 veljestä, alle kerä

Puikot: 3

Kantapään ja kärkikavennukset tein hitusen eri tavalla kuin ohjeissa - eli seurasin vyötteen ohjeita. Kuten aina. Osaan sen mukaisen kantapään jo ulkoa (jeee!), olisikohan aika kokeilla jotain muutakin? Lopetin mallineuleen kärkikavennuksien alettua. Mallineule on mainio: älyttömän helppo mutta silti jälki on mielenkiintoista.

Onnea yhä ja edelleen, T!

Tammikuinen kesämekko

2012-02-03T17:05:01+02:00

Sattuipa sellainen päivä, että oli asiaa kangaskauppaan. Piti ostaa satiininauhaa. Kassalla oli jonoa, joten sattuipa, että menin katselemaan kangasvalikoimaa. Jos vaikka löytyisi kiva, ohut villakangas, että voisi ommella talvimekon. Kas, katse osui vaaleansiniseen, valkopilkulliseen puuvillapopliiniin. Ennen kuin huomasinkaan, sanoin jo myyjälle, että metri tätä, kiitos. Menin kassalle, pyysin vielä neljä metriä vinonauhaa ja lähdin kotiin. Ilman satiininauhaa, ilman villakangasta.

Kotona ihmettelin tovin kangasvalintaani, mutta päätin ryhtyä ompelutöihin saman tien. Spotify auki ja Jo Stancen levy soimaan. Kun levy oli kuultu kolmesti, sovitin valmista mekkoa ylleni. Tai melkein valmista - vinonauhaa olisi saanut olla metrin verran enemmän. Korjasin asian seuraavana päivänä ja hain kolme metriä valkoista satiininauhaa nyöritystä varten. Liian lyhyttä nyöritysnarua ei nyt vain kannata käyttää, keksin sille vinonauhaparimetriselle muuta käyttöä myöhemmin.

(Torsokätisyysefekti on vahinko, ja aika pelottavan näköinen...)

Malli on oma samaan tapaan kuin kateusmekossakin. Kangasta meni metri, vinonauhaa kaksi, satiininauhaa kolme. Hermot eivät menneet lainkaan. En tajunnut laittaa vinonauhaa helmaan, mutta ehkä mekon kolmannessa versiossa...?

Koska kuvat piti saada hetihetiheti, joiduin kikkailemaan peilin, kameran ja valaistuksen kanssa - siksi kuvien laatu hieman vaihtelee. Mutta idea selvinnee.

Mittari tiedottaa, että pakkasta on liki 16 astetta. Minä ripustin mekon henkarille ja laitoin kaappiin. Keväämmällä kohdataan!

Etteivät maisterin jalat palele

2012-01-27T13:11:01+02:00

Villasukat - mikä ihana tapa yhdistää luksus ja arki. Joka on joutunut sietämään palelevia jalkoja villasukkien puutteessa, tietää, miten suurta iloa ja onnea villasukat voivat jääkalikkavarpaille tuoda. Lisäksi villasukkia ei voi olla liikaa. Siksi lähipiirin tuore maisteri sai kuohuviinin lisäksi lahjaksi villikset.

Malli on vanha tuttu, itselläni on tällaiset vihreät.

Malli: Hepsiltä, Ritvan sukat

Lanka: Seitsemän veljestä, alle kerä

Puikot: 3

Väri on violetti, vaikka kuva kääntääkin ruskeamman suuntaan. Tai punaisemman.

Jospa arki kulkisi kevyesti näissä sukissa. Ja jospa nämä osaltaan toisivat lämpöä elämään. Onnea vielä, E!

Suojapaikka J-J:lle

2012-01-19T18:12:01+02:00

Koska mamselli hankki uuden puhelimen ja on nyt suorastaan teknologian huippuvuorten kielekkeillä horjumassa, täytyi talon uudelle tekniikavempeleelle keksiä nimi ja ommella suojapaikka. Jean-Jacques, Ipponien sukua oleva elämänhelpottaja ja armoitettu niskanjumittaja, asettui ihan sopuisasti alakouluhengessä tehtyyn suojapussukkaansa.

Kankaat löytyivät omista varastoisa, samoin kirjontalangat. Tarkoituksena oli tehdä jotain kotikutoisen näköistä, ja sitä lopputulos todella on... Ja ei, ompeleita ei ole teetetty viisivuotiaalla. Aikaa koko prosessiin meni noin 1,5 x Rentin soundtrack. Pelkkä ompelu olisi käynyt erittäin sutjakasti, mutta nuo huikeaa taituruutta osoittavat koristeompeleet vaativat jokusen tovin.

Pussukka täyttää tarkoituksensa: se suojelee puhelinta ja jollain hellyttävällä tavalla ilahduttaa puhelimen omistajaa. Joka kyllä jo miettii uutta pussukkaa.

Strömsön liepeillä eli myssy & lapaset Purosta

2012-01-07T20:58:01+02:00

Kun on oikein kiltti, voi saada lankaa joululahjaksi. Minä sain. Viisas joulupukki, kun tiesi, mistä ilahdun! Yhdestä paketista löytyi viisi kerää lankaa, ja jouluisina vapaapäivinä langat piti saada mahdollisimman nopeasti puikoille. Ensimmäisenä tartuin kahteen Novitan Puro-kerään. Ensin vanha tuttu Mariomyssy Jatan ohjeilla. Taitaa olla neljäs Marioni.

Mariomyssy

Ohje Jatalta

Lanka: Novita Puro, sävy takkatuli, menekki vähän yli kerän, ehkä 60 g

Puikot: 5

Ensimmäisen Puron langanvahvuus vaihteli melkoisen paljon, mutta ihan kelpo myssy siitä syntyi. Vähän pienempi kuin aikaisemmat tuotokseni, olen tehnyt aikaisemmat hivenen paksummasta langasta. Mutta jos menneisyys toistaa itseään, myssy lörpähtää vielä käytössä.

Myssyn jälkeen jäljellä oli siis miltei kokonainen kerä Puroa. Lapaset puikoille, malli omasta päästä! Noo, ihan strömsöläisittäin ei sujunut, mutta ehkä jotain sinnepäin. Lanka melkein riitti kahteen lapaseen:

Onneksi kaapissa oli lankaa ennestäänkin, joten viimeiset sentit syntyivät Novita Huopasen avulla.

Puropalmikkolapaset Purosta, menekki vähän alle kerä - jos en olisi joutunut avittamaan myssyä toisesta kerästä, yksi olisi riittänyt lapaspariin. Puikot 5, silmukoita 32, peukalot tein virkkaamalla koukulla 2. Puron vyöteessä huomautetaan, että joka kerä on erilainen, ja niin totta tosiaan on. Ja niinpä lapasistakin tuli hyvin erilaiset, mutta se sopii minulle vallan mainiosti. Saatoin ehkä itsekin vaikuttaa erilaisuuteen - ai miten niin kannattaisi katsoa, milloin lopetti ekassa lapasessa palmikonkierrot...

Viidestä kerästä kaksi on neulottu, yksi on tekemisissä virkkuukoukun kanssa, kaksi odottaa oikeaa suunnitelmaa. Ennustan tälle talvelle lämpimiä käsiä ja jalkoja.

Kirjakauppalapaset

2012-01-03T21:28:01+02:00

Hyvää alkanutta vuotta 2012!

Tämä mamselli heräsi joulun tuloon kutakuinkin joulukuun alussa ja päätti nopeasti, että joulustressi minimiin. Niin ihanaa kuin lahjojen tekeminen onkin, mamselli päätti, että tänä vuonna kukaan ei saa itse tehtyä lahjaa mamsellilta. Ei edes itse tehtyä korttia. Ja kuinka kävi? Maailma ei kaatunut, kello lakannut raksuttamasta, kukaan ei tämän vuoksi terveyttään menettänyt. Voi olla että vuonna 2012 mamselli laittaa taas joululahjatehtaan pystyyn - mutta olipas terveellistä havaita, että sellaisen voi jättää väliinkin, jos se paremmalta tuntuu.

Latvialaisesta kirjakaupasta hankittu lanka on jatkanut muotoutumistaan asusteiksi. Lapasia on hyvä ihmisellä olla, vihreitäkin.

Menekistä ei grammamäärää tiedossa (haaveilen yhä kauniista ja käytännöllisestä keittiövaa'asta, joka olisi juuri sopiva tähän kotiin), puikot numeroa viisi. Varsi 1o, 1n -joustetta, muu osa helmineuletta - paitsi peukalo, jonka näköjään taas tein virkkaamalla. Sulautuu hyvin helmineuleen joukkoon! Karkeahkoa lankaahan tuo on, mutta katsotaan, haittaako käytössä.

JK. Joka vanhoja muistaa - sille on tiedossa tarkennettuja pallohameohjeita tämän vanhan postauksen kommenteissa. Toivottavasti sanallinen ohjeistus aukeaa!