Kalenteri on tärkeä elämänhallinnan väline. Siksi kalenterille on paljon odotuksia. Mutta miksi, oi miksi on niin mielettömän vaikeaa löytää kaunis ja toimiva kalenteri? Sellainen, jossa on tilaa merkinnöille, pystysarakkeet kellonaikoineen ja aina yksi viikko aukeamalla. Sellainen, joka on kaunis katsella, joka ilahduttaa päivittäin edes kantensa puolesta. Esteettinen sisus olisikin jo superluksusta... Ne kalenterit, joissa on kuvia sisälehdilläkin, ovat poikkeuksetta epäkäytännöllisiä. Olisihan se mukavaa katsella mustavalkovalokuvia New Yorkista tai vintage-muotikuvia kiireisten viikkojen lomassa, mutta kiireiset viikkoni eivät mahdu näiden kalentereiden onnettomaan muistiinpanotilaan.

Sain työpaikan puolesta tällaisen kalenterin. Tyylikäs, yksinkertainen, toimiva sisuskin. Tosin mietin, kestääköhän sidos koko vuoden... Toivotaan. Mutta eihän tämän ulkonäkö oikein riitä. Siispä muokkaustöihin! Pin-uppasin kalendäärin hurmaavaksi.

Kalenteri edestä:



Ja takaa:



Gil Elvgrenin pin up -maalaukset viehättävät minua kovasti! Ja nytpä saan katsella niitä koko ensi vuoden. Kuvat ovat peräisin pari vuotta vanhasta seinäkalenterista, jossa oli pin up -tyttö vuoden jokaiselle päivälle. Tiedättehän, niitä kalentereita, joista joka päivä repäistään yksi sivu pois. Minulla on vielä valtava pino noita kuvia - kävi jo mielessä, että niillähän saisi tapetoitua vaikkapa kaapin oven...