Ah ja voih, miten dramaattista onkaan mamsellin elämä ollut viime aikoina! Tällä viikolla mamselli päätti hallita stressiään kutaisemalla itselleen villasukat. (Kyllä, sielläpäin, mistä mamselli on kotoisin, ei neulota. Siellä kudotaan.) Kas, kätköistä löytyi kerä tummanruskeaa seiskaveikkaa. Mamselli muisti, että kyseinen kerä oli osallinen kelta-ruskeiden sukkien tekemisessä. Mutta koska kerä näytti edelleen varsin pullealta ja hyvinvoivalta, ei mamselli aikaillut, vaan loi silmukat sukkapuikoille.

Ensimmäinen sukka valmistui, ja mamselli nyökytteli tyytyväisenä. Sitten vain seuraavaa sukkaa tekemään! (Sukkia on hauskaa tehdä, työ on kohtuullisen kokoinen, eikä valmistumiseen mene iäisyyttä. Tylsintä on se, että sama juttu pitää tehdä kahdesti.) Lauantai-iltana mamsellin mieleen hiipi kammottava ajatus. Onko lankaa riittävästi? Huolestuneena mamsellimme puristeli jo kohtuullisesti laihtunutta kerää ja mietti, olisikohan edes likimain samaa värisävyä enää kaupoissa. Mamselli kutoi ja kutoi, lauantai-ilta kääntyi varsin myöhäiseksi. Lopulta mamselli päätti luovuttaa ja käydä nukkumaan.

Sunnuntai valkeni ja varsin surkeaksi kutistunut kerä kuikuili vastaherännyttä mamsellia sohvapöydältä. Ei auta, mamselli lopulta tuumasi, on katsottava, mihin asti lankaa riittää. Ennemmin ei kannata parkua.

Ja kuinkas lopulta kävikään?



Lanka: Novita / Seitsemän veljestä, vajaa kerä
Puikot: sukkapuikot 3mm
Malli: Uhoavan Gnun Har-rr-maat sukat

Kuva on oudon liikakellervä, mutta pakkohan se oli laittaa todistusaineistoksi: kaksi sukkaa, ihan kokonaista!



Mamselli pitää mallista. Helppo kuin mikä - oikeita ja nurjia silmukoita - mutta jälki on silti hauskempi kuin ihan perusmeiningillä tehdyissä. Sopivasti vaihtelua, mamselli kun kyllästyy helposti. (Siksikin sukkia on mukavaa tehdä: varsi, kantapää, kavennukset - monta erilaista vaihetta.)



Viimeinen(kin) kinttukuva on vähän epätarkka, mutta jos siitä nyt kokonaisuus hahmottuisi. Kyllä nyt kelpaa pakkasten tulla!

Jäi sitä lankaa ylikin. Metri.