Sain muinoin essumekon, rimpsuja olkapäillä ja kaikkea. Ei tullut käytettyä. Leikkasin yläosan pois ja kas, tällainen jäi:



Olen huono käyttämään noin pitkiä hameita, ja jotenkin tuo helmarimssukaan ei ihan puhutellut... Tiesin jo kuukausia sitten, mitä hamoselle pitää tehdä, mutta oli kovin vaikeaa tarttua toimeen. Kunnes viime viikolla lopultakin. Mittanauha käteen, sitten saksilla nips naps ja lopulta pitsit paikoilleen.



Aikaa meni noin tunti, ja siinä ajassa ompelemisen lisäksi mittailin ja kuvasinkin... Eli kyllä kannatti lykätä tätäkin projektia hamaan tulevaisuuteen.



Tykkään noista taskuista. Vaikka ovat paikkataskut, "uppoavat" mukavasti kankaaseen eivätkä liikoja erotu. Eivätkä ole liian pienet tahi suuret.



Hame kiinnitetään takaa napeilla, mikä viehko yksityiskohta! Vyötärön solmimisnarut eivät olisi ihan välttämättömät, mutta jätin ne kuitenkin paikoilleen. Ja vielä lähikuva helmapitsistä, Eurokankaasta hankittua metripitsiä siis:



Tulipa tyttömäinen olo tuossa hamosessa! Ikävintä on, että hame on varsin kesäinen näille joulukuisille vesisateille, joten voipi käydä niin, että kunnon käyttöön hamonen pääsee vasta ensi kesänä. Mutta onpa nyt lyhennettynä pikniksäitä ajatellen. Käyttämättömäksi jäänyt vaate pääsee toivoakseni nyt käyttöön, garderobi siis kiertää. (Ja voi että kun koko ajan tekisi mieli kirjoittaa garderoobi, jostain syystä kielikorva ei haluaisi uskoa o-kirjainten määrään...)

Sain Lotalta S-kirjaimen. Siispä miettimään kymmentä s-kirjaimella alkavaa asiaa, jotka jollain merkittävällä tavalla sivuaisivat elämääni. Ei todellakaan helppo juttu! Tuntuu, että liki kaikki tärkeimmät jutut alkavat aivan muilla kirjaimilla, eikä synonyymeistäkään ole suuremmin iloa... Mutta tässäpä ässäkokoelma - ei tärkeysjärjestyksessä kuitenkaan:

1. Sanataide. Kirjoitan, luen, puhun, sepitän, sanailen. Suomen kieli on minulle tärkeä paitsi kommunikaatiovälineenä myös taiteen tekemisessä. Sanataide tuottaa esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä mielihyväntunteita. Kirjat ovat varhainen rakkauteni, eikä lempi näytä laantuvan.

2. Sähköposti. Tärkeä viestintäväline - miten ennen pärjättiin ilman?!? Sähköpostin rinnalle myös internet, se on viihdyke, yhteydenpitoväline, tiedonhankinta-apu, keskustelupaikka...

3. Soveltaminen. Luen kyllä ohjeet, mutta sen jälkeen pitääkin jo soveltaa. Laajemmin ajateltuna: tietoa on syytä hankkia, mutta itse täytyy miettiä, miten ja mihin sitä käyttää - ja uskooko koko juttuun lainkaan. Soveltamiseen kuuluu siis myös kyseenalaistamisen ajatus, oli kyse sitten neuleohjeista tai yhteiskunnan normeista.

4. Ssssh - sosiaalisuus. Tässä sallittakoon kaksi sanaa, sillä nämä kaksi ääripäätä ovat molemmat tärkeitä. Viihdyn mainiosti yksin, minun ei tarvitse pulputtaa ihmisten kanssa päivittäin. Mutta en myöskään selviäisi ilman rakkaita ihmisiä, sitä, että saan välillä nauraa ja jutella ja viettää aikaa yhdessä. Tarvitaan yksinoloa ja hiljaisuutta - tarvitaan naurua ja puhetta ja yhdessäoloa.

5. Saukonmäki. Nykyinen asuinalueeni, täällä on oma pikkuinen koti. Tuskinpa tähän kaupunginosaan loppuiäkseni jään, mutta juuri nyt tämä on minulle ja Protolle hyvä.

6. Sukat, sukkahousut, saappaat. Ai minullako jalkafetissi? Tunnustan, kenkiä on kertynyt useampi pari. Samoin polvisukkia. Sukkahousujakin riittää, vaikka pidän stockingeista enemmän (niiden talvikelpoisuus vaan on heikompi kuin sukkisten). Villasukkia, saumasukkia, raitasukkia, ylipolvensukkia... Pidän mieluusti hameita, ja hameiden kanssa pitää miettiä kinttujaan enemmän kuin housuja käyttäessään. Ja mietin koipiani ihan mielelläni. :)

7. Salmiakki&suklaa. Hedelmäkarkit ovat ihan ookoo, jäätelöäkin tekee välillä mieli. Mutta etenkin salmiakkia pitää saada aika ajoin. Tällä hetkellä käytetyin muoto on Sisy xylitol salmiakki (kyllä, minulla on kiinteä xylitolsuhde), mutta vanha kunnon silmäsalmiakki (SuperSalmiakki) maistuu myös. Suklaista suosikkeja ovat chilisuklaa (jota juuri sain eräältä opiskelijaltani joululahjaksi, ah!) ja Geisha. Mmmmmm.

8. Simon&Garfunkel, Smithin Patti - ja moni, moni muu 1960-70-lukujen artisti. Ostan tosi harvoin uusia levyjä. Kun menen cd-ostoksille - ja minähän menen, haluan levynkannet ja kansivihkosen ja muut härpäkkeet enkä vain koneelle ladattua musiikkia - mukaan tarttuu useimmiten vähintään 30 vuotta sitten julkaistua musiikkia. Mutku Kinks, Beatles, Led Zeppelin, Nina Simone, Carole King, Who ja muut vain ovat niiiiin loistavia.

9. Siideri. Koska en saanut teetä mahtumaan kymmenikkööni, jouduin valitsemaan siiderin. Aidon sellaisen. En koske Upcidereihin, omituisiin appelsiinin ja puolukan ja passionhedelmän makuisiin light-omenasiidereihin, jotka maistuvat kummalliselta ja kuulostavat hölmöltä. Jos haluatte tarjota baarissa, tilatkaa minulle Old Rosie Scrumpya, Aspallia, Westonsia, Magnersia. Strongbow ja Crowmoorkin käyvät. Kiitos ja kippis.

10. Short-haired dachshund (miniature). Oli pakko vaihtaa engelskaan, sillä täytyihän Proto saada listalle! Mitä voi sanoa pienestä koiruudesta? Paitsi että se on hurmaava tapaus? Ja ei, se ei aina käyttäydy mallikelpoisesti tai lue ajatuksia, mutta silti se on koiruuksista parhain. Ja tämä on luonnollisesti varsin objektiivinen totuus.

Olisihan näitä ässiä enemmänkin ollut. Eikä näihin mahtunut kaikki olennainen. Mutta kuka nyt kaikkea olennaista kertookaan... Jos joku tahtoo kirjaimen, minulta saa pyytää.

Proto on kääpiömäyräkoira, vieläpä lyhyellä karvalla varustettu sellainen. Siispä paleleminen on valitettavan tuttua sille. Talvisin pitää saada villapaita päälle, muuten kävelyretket ovat ikäviä. Vielä ei ole kovin kylmä, Proto pärjäisi ilmankin paitaa, mutta tämänpäiväinen lumisade oli sen verran sankka, että villis puettiin päälle.



Villapaita Protolle
Malli: oma
Lanka: Novita Mambo, alle kerä
Puikot: sukkapuikot 8mm

Paidasta tuli vähän liian lörppö "vyötäröltä", mutta ei tunnu koiruutta haittaavan.



Selässä on pieni palmikko, vatsapuoli on 1o, 1n -joustinta. Näin lyhytkinttuiselle koiralle en neulonut lahkeita, ne vain hankaloittavat pukemista.

Ja sitten testaamaan vaatteen käyttökelpoisuutta!







Huomatkaa Proton korvat! Jonain päivänä koiruus vielä lähtee lentoon...

Tuomio: kyllä tällä paidalla pieni koira tarkenee. Ja hirmu kivaa, että paita mätsää emännän myssyyn!

Ei, en ole etuajassa. Olen nolosti myöhässä isänpäivälahjan suhteen. Mutta John Lennonin sanoin, parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Mutta kun päässä oli visio, että tämmöisen haluan tehdä ja antaa, niin täytyi odottaa, että oli myös sopivasti aikaa toteuttaa visio. Tällä viikolla aikaa oli, ja tällaisen isänpäivälahjan isäni saa tänään:



Kangaskassi isälle
Kangas: yksiväristä puuvillaa (lakanakangasta), lisäksi 40cm pitkä vetoketju.
Malli: oma. Kassin koko n. 42x38cm.



Kuva on harmillisen epätarkka, mutta olkoon nyt näyttönä siitä, miten vetskarin ompelin... Eli jätin tarkoituksella vetoketjun noin näkyville, ajattelin, että vähän rouheutta kassiin. Eikä tämä siis ole mikään koristevetskari, vaan kyllä kassissa ihan ulkopuolella sivutasku on.

Keltainen saattaa olla turhan arka väri, mutta toisaalta puuvilla kestää kunnon pesua. Isäni pitää keltaisesta, siksi tämä värivalinta. Ei miehille tarvitse aina tehdä mustaa tai tummansinistä.

Ah ja voih, miten dramaattista onkaan mamsellin elämä ollut viime aikoina! Tällä viikolla mamselli päätti hallita stressiään kutaisemalla itselleen villasukat. (Kyllä, sielläpäin, mistä mamselli on kotoisin, ei neulota. Siellä kudotaan.) Kas, kätköistä löytyi kerä tummanruskeaa seiskaveikkaa. Mamselli muisti, että kyseinen kerä oli osallinen kelta-ruskeiden sukkien tekemisessä. Mutta koska kerä näytti edelleen varsin pullealta ja hyvinvoivalta, ei mamselli aikaillut, vaan loi silmukat sukkapuikoille.

Ensimmäinen sukka valmistui, ja mamselli nyökytteli tyytyväisenä. Sitten vain seuraavaa sukkaa tekemään! (Sukkia on hauskaa tehdä, työ on kohtuullisen kokoinen, eikä valmistumiseen mene iäisyyttä. Tylsintä on se, että sama juttu pitää tehdä kahdesti.) Lauantai-iltana mamsellin mieleen hiipi kammottava ajatus. Onko lankaa riittävästi? Huolestuneena mamsellimme puristeli jo kohtuullisesti laihtunutta kerää ja mietti, olisikohan edes likimain samaa värisävyä enää kaupoissa. Mamselli kutoi ja kutoi, lauantai-ilta kääntyi varsin myöhäiseksi. Lopulta mamselli päätti luovuttaa ja käydä nukkumaan.

Sunnuntai valkeni ja varsin surkeaksi kutistunut kerä kuikuili vastaherännyttä mamsellia sohvapöydältä. Ei auta, mamselli lopulta tuumasi, on katsottava, mihin asti lankaa riittää. Ennemmin ei kannata parkua.

Ja kuinkas lopulta kävikään?



Lanka: Novita / Seitsemän veljestä, vajaa kerä
Puikot: sukkapuikot 3mm
Malli: Uhoavan Gnun Har-rr-maat sukat

Kuva on oudon liikakellervä, mutta pakkohan se oli laittaa todistusaineistoksi: kaksi sukkaa, ihan kokonaista!



Mamselli pitää mallista. Helppo kuin mikä - oikeita ja nurjia silmukoita - mutta jälki on silti hauskempi kuin ihan perusmeiningillä tehdyissä. Sopivasti vaihtelua, mamselli kun kyllästyy helposti. (Siksikin sukkia on mukavaa tehdä: varsi, kantapää, kavennukset - monta erilaista vaihetta.)



Viimeinen(kin) kinttukuva on vähän epätarkka, mutta jos siitä nyt kokonaisuus hahmottuisi. Kyllä nyt kelpaa pakkasten tulla!

Jäi sitä lankaa ylikin. Metri.