lauantai, 24. marraskuu 2012

Täällä ei taida olla mitään nähtävää

Tehän tiedätte liiankin hyvin, millaisista (kuva)ongelmista Vuodatus kärsi kesällä. Mamselli H oli minulle muistikirja, jossa kuvilla oli iso osuus, kuten käsityöblogeissa yleensäkin. En ole vieläkään ratkaissut, aloitanko uuden käsityöblogin jossain muualla vai yhdistänkö itse tehdyt Päiviä-blogiini. Saati että jaksanko ladata vanhoja kuvia tänne uudelleen - nythän vanhojen postauksien sisältö on varsin vajaata, kun kuvat puuttuvat.

Kiitos kaunis teille, jotka jaksoitte seurata Mamselli H:n tekemisiä! Käsitöiden tekeminen ei ole loppunut, ainoastaan niistä kertominen on tauolla.

maanantai, 18. kesäkuu 2012

Sohvapukeutumisen alkeet

Ihana työkaverini toi minulle näytepalan sisustuskangasta. Ja nyt näytepala ei ole mikään 2 x 5 cm, jollaisia maalifirmojen edustajat harrastavat. Tämä näytepala oli mekon kokoinen. En tietenkään ottanut mittoja, koska olin niin tohkeissani kankaasta, että saksin ja ompelin sen mekoksi melkein heti töistä päästyäni. Arvioisin kuitenkin, että 1 x 1,3 m ei mene mahdottomasti pieleen. (Tai sitten menee.)

Kangas tuli yllätyksenä, samoin sen aiheuttama ompelupakkomielle. Piti siis vähän soveltaa tarvikkeiden osalta. Kaavat rakentelin Joka tyypin kaavakirjan yläosan kaavojen pohjalta, eli yläosan helmaa pidemmäksi, taakse napitusvaraa (no kun ei ollut pitkää vetoketjua valmiina), helmaan kaitale pidennysilluusiota varten (jonka huomasin epätoivoiseksi yritykseksi mutta päätin olla välittämättä).

Kuvassa esittelen mekon lisäksi myös yliojentuvia käsiäni. Kuten helmasta voi havaita, kangas on paksuhkoa. Ihan kuten pitääkin, jos kangas on tarkoitettu esimerkiksi sohvan päällystämiseen.

Vakavaksi vetää mekon kuvaaminen... Tykkään kovasti tuosta jäykistelevästä helmasta. Ja kukka osui kaula-aukkoon ihan vahingossa.

Ja koska vetoketjua ei todellakaan ollut, tutkin nappivarastoni. Kahdeksan erilaista nappia, siinä oiva vetoketjun korvike.

Vähän lyhyt, mutta erittäin käyttökelpoinen mekko. Ja voi, miten toivonkaan, että osuisin paikkaan, jossa on tällä kankaalla päällystetty sohva!

tiistai, 15. toukokuu 2012

Wanna-be-rusettityttö

Tänä keväänä ei oikein ole voinut puhua käsitöistä. Käsillä on tehty, mutta jotain ihan muuta kuin villasukkia tai mekkoja. Jokunen neliömetri seinäpinta-alaa on riisuttu tapeteista ja maalattu uudelleen. On ilo katsella joka päivä itse kaunistettuja seiniä!

Viime viikolla sovittelin eräässä tamperelaisputiikissa kaikenlaisia päähässäköitä kutreilleni. Siitähän se ajatus sitten lähti... Tänään näpersin hiussomisteen ihan itse.

En miellä itseäni rusetti-intoilijaksi, mutta rusetti tuo nyt on. Osittain siitä syystä, että kelvollisen kangaskukan tekeminen oli liian suuri haaste tälle illalle. Aikaa meni korkeintaan puoli tuntia - tosin tämä on veikkaus. Enkä jaksanut edes nostaa ompelukonetta esiin.

Onhan se söpö. Onko se minun näköiseni, osaanko käyttää? Ryhdyn selvittämään, onko minusta rusettitytöksi. Edes osa-aikaiseksi.

maanantai, 27. helmikuu 2012

Lämpöä Kuuran kosketuksella

Ei mutta mitäs mamselli onkaan saanut valmiiksi viime aikoina? Kyllä, kolmannet sukat kuukauden aikana! Muuan hurmaava ja karismaattinen nainen täytti 50 vuotta, minkä kunniaksi liitin kimppalahjapakettiin nämä sukat.

Malli: Kuuran kosketus, Ulla 01/04

Puikot: 3

Langan tarkempi merkki on arvailujen varassa. Olin aikeissa suunnata lankakauppaan, kun kotivarastoista löytyi liki iskemätön kerä lemmikinsinistä lankaa. Hivenen sitä oli johonkin käytetty, koska vyöte oli poissa. Arvelen, että lanka on Novitan Nallea, mutta vannomaan en mene. Sopivan sukkaiselta se kuitenkin tuntui, joten puikoille pääsi.

Kaunis malli - teki mieli jatkaa sitä vielä teräosaankin...

Toivottavasti nämä auttavat osaltaan jalkoja pysymään lämpiminä. Ja lahjapöytää katsellessani huomasin, että olipa pari muutakin ajatellut sankarittaren jalkoja - ihanaa! Voiko villasukkia olla liikaa? Minusta ei.

Villasukkakausi jatkuu: puikoilla alkuvuoden neljännet sukat. Tällä kertaa itselle.

perjantai, 10. helmikuu 2012

Herrasmiehen sateenkaaret

Veljeni täytti pyöreät 30 vuotta. Muistuttaakseni, että elämää on senkin syntymäpäivän jälkeen, halusin antaa jotain värikästä ja lämmittävää. Arvasitteko jo? Kyllä, villasukat. Lahjan saaja ei värejä säiky, joten miksipä olisin kieltäytynyt kaikista sateenkaaren väreistä? Ohjeinspiraatiota hain jälleen kerran Ullasta, ja sieltäpä poimin puikoille Herrasmiehen harmaat - vaikka näissä sukissa ei harmaudesta ole tietoakaan.

LankaNovita 7 veljestä, alle kerä

Puikot: 3

Kantapään ja kärkikavennukset tein hitusen eri tavalla kuin ohjeissa - eli seurasin vyötteen ohjeita. Kuten aina. Osaan sen mukaisen kantapään jo ulkoa (jeee!), olisikohan aika kokeilla jotain muutakin? Lopetin mallineuleen kärkikavennuksien alettua. Mallineule on mainio: älyttömän helppo mutta silti jälki on mielenkiintoista.

Onnea yhä ja edelleen, T!